Pekka Suomäki ja Tanel Päll
10.-21.12.2008
ti-su 12-18

avajaiset KESKIVIIKKONA 10.12. kello 18.

Ruosteisia runoja maailmanmenosta

Pekka Suomäki on korpilahtelainen kuvantekijä, joka kymmenkunta vuotta sitten tuskastui valokuvaan – tilapäisesti tosin. Avuksi tuli maaseudun löytö- ja hylkytavara, joka tarjosi puuttuneen kolmannen ulottuvuuden. Alkuun esineet täydensivät puulle siirrettyä valokuvaa, sittemmin ne ovat pärjänneet yhä paremmin omillaan.

Varhaisten vuosien pääteema, maaseudun muutoksen tarkastelu, on esinekoosteissa edelleen läsnä. Nykyisin laatikoissa esitetään huomioita ja kommentteja maailmanmenosta laajemminkin, mutta usein patinoitunut puu ja metalli taipuvat välittämään viestiä alkuperäisestä ympäristöstään tai sen liepeiltä.

Tekijälle itselleen sanomallisuus on ollut selvää alusta asti. Yhtä lailla tärkeitä ovat töiden nimet. Näiden väistämättömyyksien ei kuitenkaan pidä rajoittaa saati rasittaa katsojaa. Huumoriakin töissä on havaittu, mutta hauskoja ne tuskin ovat.

”… vanhoja valokuvia ja esineitä vähän Juhani Harrin lailla laatikoihin yhdistävät työt ovat hienovaraisen elämänmuotokriittisiä”, luonnehti taannoin Pessi Rautio (Helsingin Sanomat 2002). Samansuuntaisia kirjoitti Erkki Pirtola (Taide-lehti 2006): ”Pekka Suomäki jatkaa Juhani Harrin laatikkorunollisuutta omilla ruosteisilla virsillään ja rautareikäleivillään.”

Pispalan nykytaiteen keskuksen Info -kokonaisuudessa pääpaino on uusilla, tänä vuonna valmistuneilla töillä, joista osa on esillä ensimmäistä kertaa. Laatikoituja aihelmia täydentää veistoksellinen nimiteos, jonka materiaalina on yksi muuttuvan maaseudun tunnusmerkeistä, ruostunut piikkilanka.

Pekka Suomäki, p. 0400 980 740.

———————————-

Tanel Päll : Magala=nukkumalähiö

Neulanreikäkameroilla otettuja värivalokuvia Tarton Annelinn-lähiöstä..

Yritän tavoittaa valokuvillani väsähtäneen neuvostoaikaisen lähiön monisärmäisyyden. Kuvat ovat samanaikaisesti täyttä nykypäivää ja unenomaisia muistoja lapsuudesta. Utuisuuden keskeltä kirkuvat väriläikät ovat kuin muistutus siitä, että lähiö ei ole vielä vetänyt viimeistä henkäisyään.

Tervetuloa!