John Zerzan suomii teknokulttuuria ja sivilisaatiota Tampereella 6.6.

[partaradikaali]

Kutsua sopii levittää vapaasti!

John Zerzan on yhdysvaltalainen anarkisti ja tunnettu sivilisaatio- ja teknologiakriitikko. Hän on kirjoittanut kolme kirjaa, toimittanut kokoelmateoksen Against Civilization ja on Green Anarchy -lehden toimituskollektiivin jäsen. Zerzan on tunnettu myös esiintymisestään palkitussa "Surplus - Terrorized into being consumers" -dokumenttielokuvassa. Osana euroopankiertueettaan Zerzan saapuu Tampereelle keskiviikkona 6.6. keskustelemaan modernin massayhteiskunnan totaalisesta kriisistä, siitä kuinka tähän päädyttiin ja mistä voisimme löytää vielä toivoa. Alustuksen otsikkona on "The Enveloping Crisis: Roots and Alternatives". Tilaisuus järjestetään ympäristökeskus Moreenian klubisalissa tammerkosken yllä kello 18 alkaen (osoite Satakunnankatu 13b). Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan. (Moreenia Tampereen keskustan kartalla: http://www.ekokumppanit.fi/liitteet/parkkikartta.jpg)

John Zerzanin tekstejä Takussa:

Valtion vihollinen (Derrick Jensen haastattelee John Zerzania)
http://takku.net/article.php?story=20060402212742345

Koneiden iltahämärä
http://takku.net/article.php/20050713150325969

Aksiaalikausi - sivilisaation rautainen koura
http://takku.net/article.php?story=20070328212213200

Englanniksi:

John Zerzanin kotisivu:
http://johnzerzan.net

Ekoanarkistinen tekstiarkisto, jossa paljon Zerzanin tekstejä:
http://insurgentdesire.org.uk

Against Civilization -kirja:
http://takku.net/staticpages/index.php/agciv

Green Anarchy -lehti:
http://greenanarchy.org

Surplus-elokuva:
http://youtube.com/watch?v=5AEiwOM4fAY

Tiivistelmä Tampereella esitettävästä puheesta:

"The Enveloping Crisis: Roots and Alternatives"

Modernity/mass society has turned out to a disaster, a wasteland, a
swindle. The crisis deepens at every level or sphere of life. Everyday lfe
is plundered just as much as the physical environment. Technology has
replaced the texture or fabric of living with that of a disembodied,
desolate techno-culture characterized by depression, anxiety, stress,
isolation. Postmodern cynicism is another way to describe the reigning
ethos, accepting all of toxic Progress.

How did this happen? How deep are the roots of this collapsing world? Is a
total break with all of it not required? Is the Left not one more
obstacle, in its monumental, historical failure?

More and more do people know or at least sense that a paradigm shift is
urgently needed. This is our hope. A vision and critique that questions
all the old assumptions, drawing on the emptiness felt by everyone,
drawing on the ageless millenia of life outside of civilization, daring to
pose the vista of dismantling all this that imprisons and strangles us!

(http://takku.net)