Main menu:


Ajankohtaista

Katso myös

Jonne Kauko; Hajanainen-Eparpillé / Anna Knappe & Amir Jan; Camp 3.6. klo.18



Kirjoitettu: 30.5.2017

Kahden maahanmuuttoa eri näkökulmista käsittelevän näyttelyn avajaiset la3.6. klo 18 Pispalan nykytaiteen keskus Hirvitalolla. Näyttely auki ti-su klo 14-19, 25.6.asti

Anna Knappe & Amir Jan; CAMP ON SEINÄ METSÄSSÄ

Camp on paikka, jossa mohajerit asuvat odottavassa tilassa. Mohajerit ovat turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja muita siirtolaisia epävarmoissa tilanteissa ja heidän campinsa ovat vastaanottokeskuksia, säilöönottokeskuksia ja väliaikaisia suojia. Campit sijaitsevat useimmiten syrjäisissä paikoissa, eristäen siten tehokkaasti asukkaansa. Ne ovat laitoksia, joissa säilötään ihmisiä, täynnä näkymättömiä seiniä, ja ikkunoita, jotka muistuttavat, ettei niiden takana aukeava maisema ole heidän ulottuvillaan.

************************

Anna Knappe (s. 1982 Helsingissä) ja Amir Jan (oik. Mustafa Husseini, s. 1991 Ghaznissa, Afganistanissa) ovat mediataiteilijapari, joka työskentelee yhdessä turvapaikanhakijoiden pakolaisten ja muiden epävarmassa tilanteessa elävien siirtolaisten kanssa. He ovat työskennelleet yhdessä vuodesta 2009 alkaen ja heidän teoksian on esitetty näyttelyissä ja elokuvascreeningeissä Suomessa, Norjassa ja Saksassa. Syksyllä 2017 he matkustavat yhdessä Afganistaniin työskentelemään ja esittämään teoksiaan CCAA:ssa (Center for Contemporary Arts Afghanistan) Kabulissa

Jonne Kauko; HAJANAINEN – EPARPILLÉ

Näyttely heijastelee monenlaisten dokumenttien ja materiaalien kautta yhden henkilön kannalta maahanmuuton kokonaisuutta, jonka virallinen prosessi ja epävirallinen puoli, eli elämä itse ovat yleiskäsitteen kaksi keskenään äärimmäisen erilaista puolta, jotka ovat usein samanaikaisesti symbioosissa ja ristiriidassa, yhteydessä keskenään ja erillään toistaan.

Huoneen seinille levittyvä hajanainen, kaoottinen, kenties tylsä ja itseäänkin toistava loputtomien tekstien, kuvien ja kommenttien paperihelvetti pyristelee noilla samoilla dokumenttitodellisuuden ja varsinaisen eletyn elämän rajapinnoilla, missä ahtaiden ja ensisijaisesti hyödyntavoitteluun perustuvien kategorioiden kautta toimiva teknis-taloudellinen länsimainen yhteiskunta pisteyttää, ja hyväksyy tai hylkää ihmisiä ja heidän elämiään luokittelujensa mukaan, joita kuitenkin ohjaavat myös mielivaltaiset tulkinnat ja vaihteleva onni.

Arvopuheen ja realiteettien välinen ristiriita ilmentää yhteiskunnan sisäisiä konflikteja, yhtäältä sen arvomaailmaa määrittelevien tahojen ja toisaalla suurinta tosiasiallista valtaa pitävän talouselämän koneiston välillä. Tai sitten moniarvoisuus on vain yksi sulka ylitse muiden omaan hattuun pistettäväksi. Etuoikeutetussa asemassa koko ikänsä elävän on kenties vaikea tätä havaita, ellei löydä itseään siitä persoonaa pysyvästi muovaavasta ameebamaisesta, monitasoisesta labyrintista, jossa maailma ympärillä samanaikaisesti avautuu ja sulkeutuu, kantaväestön ymmärtämättä kokemustesi syvimpiä tasoja.

**************************

Jonne Kauko on monialainen kuvataiteilija ja muusikko. Hänen taiteellinen työskentelynsä liikkuu yksityisellä ja yleisellä alueella, keskittyen usein yleisinhimillisiin ja sosiaalisiin aiheisiin. Anarkistinen arvomaailma, ironia ja optimistis–nihilistinen maailmankatsomus värittävät kaikkia Jonnen tekemisiä.
Kauko opiskelee tällä hetkellä taiteen maisteriksi Aalto-yliopistossa Helsingissä, on kotoisin Etelä-Karjalasta ja asuu vähän siellä sun täällä.

“COMBATTERE PER VIVERE, VIVERE PER COMBATTERE”