Main menu:


Ajankohtaista

Katso myös

Janne Erkkilän taidenäyttely – Horisontteja 7.11.-6.12.2020



Kirjoitettu: 2.11.2020

”Horisontteja” on kuvataiteilija Janne Erkkilän ensimmäinen soolonäyttely Tampereella. Horisontti on raja, jonka toisella puolella odottaa tuntematon. Sitä voi katsella tyytyen pysyttelemään tutulla puolella tai voi kulkea sitä kohti ja sen yli, jos on utelias olo. Horisonttiin tuijottelu paikoillaan pysytellen ja vastapainoksi kurottelu jonnekin ajassa, paikassa ja ymmärryksessä ovat olleet toistuvia aiheita Erkkilän työskentelyssä.

Tähän näyttelyyn on koostettu vuosien varrella syntyneistä teoksista kolmeen tilaan kuhunkin oma kokonaisuutensa. Yksi kokonaisuus käsittelee maan ja meren horisonttia ja orgaanisen maailman pyrkimyksiä kuvaavia maalauksia. Toinen käsittelee taiteilijan hidasta sopeutumista tuntemattomaan, tyystin mäettömään maailmaan hänen muutettuaan Ouluun. Kolmas kokonaisuus pitää sisällään abstrakteja, hiljaisen mielen uumenia ilmentäviä maalauksia.

Janne Erkkilä (s. 1986) on Kuopiossa nuoruutensa viettänyt, Rovaniemellä opiskellut ja kulttuuri- ja taidetoimintaa harjoittanut ja sieltä Ouluun muuttanut kuvataiteilija ja muotoilija. Hänen roiskepointillistisessa maalaustyylissään, jota täydentää harkittu siveltimen käyttö, yhdistyy suunnitelmallisuus ja sattumanvaraisuus. Innoituksensa taiteilija löytää lähimatkoiltaan, näkymistään, tulen tuijottelusta, luontomystiikasta sekä luonnon antimista. Hänen mieluisimpia ismejään ovat nondualismi, metamodernismi ja transrealismi. Hän on osallistunut ryhmänäyttelyihin vuodesta 2006 lähtien ja vuonna 2013 hän järjesti ensimmäisen soolonäyttelynsä Rovaniemellä ja sen jälkeen näyttelyitä on ollut ympäri Suomea. Lisäksi hänen töitään on ollut esillä Helsingissä, Lontoossa, Haagissa ja Montrealissa järjestetyissä ryhmänäyttelyissä.

Kesällä 2017 Erkkilä käveli Suomen halki mutkitellen Hangosta Nuorgamiin kameransa ja rinkkansa kanssa ja on sen myötä syventynyt matkanteon tematiikan pohdiskeluun. Sittemmin hän on kävellyt ympäri Oulua ja lähitienoita tarkastellen maisemaa paikkaansa etsivän tulokkaan näkökulmasta. Näiden kävelyretkien pohjalta syntyneet teokset ovat maalauksellisia tulkintoja lakeuksien, meren, suistoluonnon ja rakennetun ympäristön vuoropuhelusta. Oulussa kävellessään hän on pannut merkille matalan tienoon läheisyyden nousevaan merenpintaan nähden, pohtinut ilmaston lämpenemisen ja jäätiköiden sulamisen mukanaan tuomaa tulevaisuutta tai sen mahdollista puutetta ja nautiskellut rantametsistä niiden ollessa vielä toistaiseksi merenpinnan yläpuolella.

Työskentelyä on tukenut Oulu-kokonaisuuden osalta Taiteen edistämiskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimikunta.