Tervetuloa Tulipunaruusut ja Esiäitien elämänvoiman juurilla -näyttelyiden avajaisiin lauantaina 26.7.!

Kansankeittiössä vegaanista ruokaa klo 17 ->
Näyttelyn avajaiset klo 18, livenä Mikko Silvennoinen
Näyttelyt avoinna 27.7.-10.8. ti-su klo 14-19

Alakerta:

Tiina Vanhapelto: Tulipunaruusut

Näyttelyni syntyi kiinnostuksesta ikonitaiteeseen. Ei-kristittynä henkilönä minua kiehtoi uskonnollisuuden sijasta ikoneiden kauneus ja halu kuvata tuonpuoleista maailmaa. Näen ikonit eräänlaisina taikaesineinä, joilta voi rukoilla ihmeitä silloinkin, kun muuta toivoa ei enää ole. Ikoneiden yliluonnollisia ominaisuuksia kuvaa sanonta ”ihminen ei katso ikonia, vaan ikoni katsoo ihmistä”.

Juuri nyt katseet ovat kiinnittyneet naapurimaahamme Venäjään, ikonimaalaustaiteen kehtoon. Olen muutaman viime vuoden aikana tuntenut viehtymystä venäjän kieleen ja kulttuuriin ja käyttänyt töissäni venäläisiä esineitä ja ikoneita, joita olen haalinut kirpputoreilta. On puhuttu paljon ns. homopropagandalaista, joka astui voimaan myös Pietarissa. On mielenkiintoista, että yksi pietarilaisten rakastetuimmista ja kunnioitetuimmista pyhimyksistä, Ksenia pietarilainen, oli miesten vaatteisiin pukeutuva nainen. Hänen hahmonsa on kiehtonut minua pitkään ja olen halunnut kuvata häntä sekä erikoisen taustatarinansa vuoksi, kuin myös sen vuoksi, että hänet tunnetaan vähäosaisten auttajana. Näinä aikoina syrjäytyneisyys ja ihmisten eriarvoisuus lisääntyy, ja on lohdullista, että myös heikoimmassa asemassa oleville löytyy oma suojelijansa.

Koen, että aikakaudellamme kirkko on kokemassa muutosprosessia, jossa sen on päätettävä suhtautumisestaan muun muassa tasa-arvo- ja ihmisoikeuskysymyksiin muuttuvassa yhteiskunnassamme. Näkyvissä on ihmisten valtava tarve henkisyydelle, mutta kirkon on yhä vaikeampaa vastata tarpeeseen. Ihmiset ovat alkaneet kyseenalaistaa Raamatussa esitettyjä ikivanhoja arvoja. Suomi muuttuu monikulttuurisemmaksi ja muut uskonnot ovat nousemassa tasa-arvoisiksi kristinuskon rinnalle.

Kuvani eivät ole ikoneja, vaikka osa niistä on maalattu perinteisellä tekniikalla. Kysyin ikonimaalauksen opettajaltani, onko hänen mielestään loukkaavaa muunnella ikoneiden perinteisiä kuva-aiheita. Hän vastasi mielestäni erittäin viisaasti: ”Eivät pyhät siitä ainakaan loukkaannu”.  Töideni tarkoitus on herättää ajatuksia ja keskustelua mm. siitä, mitä pidetään pyhänä ja missä pyhyyden rajat kulkevat.

Yläkerta:

Irma Heiskanen & Pirkko Lammenoja: Esiäitien elämänvoiman juurilla – Eineitten emojen essuja ja Elämänpuu-pannulappuja

Näyttely on kunnianosoitus esiäitiemme  elämäntyölle ja käsityötaidolle. Haluamme myös herättää nykynaiset löytämään yhteyden esiäitien  antamisen ja saamisen tasapainosta huolta pitävään  elämäntapaan.

Esiäitien ornamentit kuvastavat maa-ilmaa muovaavia ja kiinnipitäviä emovoimia, jotka kantavat ja ravitsevat yksilöitä ja yhteisön jäseniä syntymästä kuolemaan. Elämänpuuta, Otavaa, lintuja, karhuja, hirviä ja muita myyttisen elonkehän hahmoja kuvaavat ornamentit ilmentävät suomensukuisten kansojen naisten osallisuutta ja yhteyttä suureen Luovaan voimaan. Ompelemalla pyhiksi koettuja kuvioita, luomalla kauneutta kauneudesta naiset osallistuivat Luomiseen ja varmistivat suvun ja elämän jatkuvuuden.

Kalevalainen perinne on korostanut miehisiä sankaritarinoita – naisten emovoiman jäädessä varjoon. Näyttely avaa muinaista kokonaisvaltaista maa-ilmankuvaa ja naisten vahvaa roolia siinä. Ornamenttien syvempi tuntemus antaa myös nykypäivän naiselle mahdollisuuden hahmottaa perinteen kautta omia juuriaan ja löytää käsitöiden aistillis-eroottiset yhteydet elämää uusintaviin ja ylläpitäviin voimiin.